Otteita Niinan maailmasta

Joskus tunnen että olen liian varma itsestäni. Luulen että minähän teen asiat erinomaisesti. Olen erinomainen ihminen ja kaikki pitävät minusta. Pärjäähän sitä tietysti niinkin ja on ainakin kivaa oman erinomaisuutensa kanssa kun pitää vain tiukasti laput silmillä ja mennä porskuttaa elämässä eteenpäin kun on niin erinomainenkin. Tänään yhtä-äkkiä olenkin halunut kääriytyä itseeni. En olekaan niin varma, en teekään asioita erinomaisesti, ihan kaikki ei pidäkään minusta. Avaan laput silmistäni ja huomaan olevani yksin, keskenäni noiden erinomaisten luulojeni kanssa. Voin hyvin. Haluan elää. Hoitaa hommani niin hyvin kuin taidan ja tehdä parhaani. Toivottavasti Minä kuvani on terveempi ja järkevä ilman turhia odotuksia ja luuloja. Haluan karistaa kaiken turhan painolastin päältäni ja jatkaa päivät tästä eteenpäin katse tulevaisuudessa, mutta jalat maassa, tässä hetkessä. Ilman turhia luuloja erinomaisuudesta ja hyvästä tyypistä. Ja sitten kuitenkin mukavaakin :)  Voitto täyt...

Päästiin vihdoin aksailemaan ja vähän tottistakin siihen päälle otettiin. Sää oli mitä aurinkoisin vaan en saanut kameraa vedettyä esille. Jotenka laitan tähän sitten jonkin vanhemman otoksen. Tuittu piti tuossa kiimansa ja sen "löylyt" olikin tällä kertaa kovat ja ne pahimmat kesti viikon verran. Tunteet kuumeni niin että eläinlääkärissä käytiin molemille nartuille troppia hakemassa, pikkuinen joka kerjäsi verta nenästään saikin sitä sitten ihan kunnolla, vaan nyt mennään taas kohtuu normaaleissa tunnelmissa. Asia ei valitettavasti jää tähän vaan näköjään on osattava pitää silmät avoinna. Ennakointi on päivän sana, vaan miten tehdä se niin että ei vain kommunikoi hyvää hyvyyttään nartuille (Tuitulle) tappelemaan lisää. Eikös se ole niin että jos minä etukäteen siihen valmistaudun niin silloin suorastaan kerjään sitä. Vaikea paikka eikä ole sydäntä jättää asiaa ihan "herran haltuunkaan". Eilen ostin sukset, siis luistelu vermeet. Ja niihin ei pitänyt olla nyt varaa...

Positiivisen vahvistamisen puolesta: Sana Ei ja sen merkitys ja mitä se meinaa, opetetaan erikseen (toisissa koulukunnissa) kehumista ja sen merkitystä ei tarvitse koskaan opettaa erikseen. Kuinka monta kieltosanaa meidän tulisi sitten koirillemme opettaa ollaksemme "mustavalkoisia": Ei, Älä, Et.... Entäs kuinka monta mukavaa sanaa meillä on joita voi käyttää erikseen opettamatta? Iltalenkillä juolahtelee kaikkea mieleen...

lukenut eilen loppuun kirjan Alkemisti, Paul Coelho. Se oli ja on mykistävän kaunis kertomus oman itsen, ykseyden löytämisestä sekä oman sydämmen kuuntelemisesta. Tarina oli kerrottu hyvin yksinkertaisesti ja maanläheisesti ja sen tunnelma oli upea. Olin saanut jo aikoja sitten vinkin tämän kirjan lukemisesta, jostain syystä sitä ei tullut silloin etsittyä käsiin. Tässä matkan varrella se on kuitenkin tullut tämän tästä eteeni. Ensimmäisillä kerroilla en nostanut sitä edes käsiini, seuraavilla jo tunnustelin sitä ja luin esittely takakannesta, kunnes lopulta poispäin tullessa Tuin lumekokeesta Hangosta satuimme taas liikenneasemalla olevaan kirjakauppaan. Otin taas kirjan hyllystä ja pyörittelin sitä, pistin takaisin kunnes ostinkin sen kahvien jälkeen. Nyt maanantaina aloitin sen iltalukemiseksi, vaikka kirjan kyllä olisi voinut kevyesti lukea kerralla alusta loppuun. Ehkä sen piti olla näin. Ehkäpä en halunnut lukea tätä loistavaa opasta itsensä löytämisestä ennemmin kuin nyt. Jos en...

Päivä oli siis se 7.1.2011 Metsästysinto, haku, tehokkuus: Hyvä Kestävyys: Erinomainen Haukku ja käyttäytyminen: Hyvä Yhteityökyky: Ei koetettu (no eipä kyllä) Kertomus: Maapesä useampi reikäinen. Syvyys 1-1,5 metriä. Koepesäksi sopivan vaativa. Koira laskettiin irti 10.32. Se meni hetken maanpinnalla pyörittyään luolaan. 10.36 koirasta saadaan haukkuhavainto. Työskentely kestää paikoillaan 10.53 asti. Tilanne siirtyy luolastossa jatkuvasti. Välillä saadaan haukku havaintoja sekä selviä riistan pysäytys yrityksiä. 12.00 jälkeen yritetään kaivaa luolaa auki kahteen otteeseen. Koira sekä riista siirtyvät muualle. 12.55 uusi luolan kaivaminen joka johtaa supin talteen ottoon. 13.13 koira sai lopussa riistan painostettua peräpesään pysäyttäen sen. Haku 4 min. Riistatyöskentely 157 min (ennakko tiedoista poiketen se ei ollutkaan kolmea tuntia, mutta ihan hyvin kuitenkin ;) ) Hyväksytty ja tuomarina Eero Suomus

käytiin ihan Hangossa asti. Pelkästään lumeeksi se ei mennyt vaan sitten vielä vähän jahtailtiin koko viikonloppu. Tuittu selvitti kokeen hienosti. Melkoista ravia välillä luolastossa ensin haukkuen paikoilleen, sitten ilmeisesti otteeseen josta supi taas sitten ensin kuollutta esittäen pääsi livahtamaan. Kylmä hiki siinnä jo oli lähellä 90 minuttia että kuinka monta kuoppaa aloitetaan ja kaivetaan? Lupa tuli sitten ja niinhän pari aloitusta tehtiin ennenkun kolmas saatin sitten auki ja supi ulos. Tuitulle hyväksytty koe ja se nyt sitten sai sen tittelin KVA-M. Tuomarin arvosteluja laitan sitten kunhan ne saapuvat. Itse olin hurjan tyytyväinen koiraan ja sen työskentely motivaatioon. Loppuosa viikonlopusta meni sitten jahtaillessa ja lumikenkäillessä Hangon kauniissa maastossa kevyessä "pikku" lumihangessa 8) ( onneksi oli lumikengät!!! ). Koiria siellä oli mukana Tuitun lisäksi Sannan Hippu, Siru ja Eki sekä Tiinan Peksu ja Hertta ja sitten vielä metsästyksenjohtajan Rudolf....

Mitä on toko/tottis kuume? No sitä että pitää päästä reenailemaan. No miten siitä parannutaan? Ensiapua saa siitä kun reenaa kolmea koiraa jokaista vuorotellen 2-3 kierrosta. No mitä sitten? No sitä, että mahottoman kivaa oli (ja ilmiselvästi nälkä) :))) ja ohjaaja omituinen jaksaa taas laskeutua nukkumaan.