Mistähän aloittaisi? Siitäkö kun on onnellinen, hehkuu ja kun synkkää ja vesisadetta ei ole olemassakaan. Vaiko siitä mitä uutta on tullut touhuttua, vaiko koirahommeleista? Pidetäänpä kuiteskin kynttilää vakan alla ja nautitaan hiljaa olemassaolosta ja kaikesta siitä mitä on. Olen saanut ampua haulikolla :) Todistetusti lopulta sattunut kohteeseenkin, siis pahvilaatikkoon (n. 5 metrin päässä...). Ongella istunut, ulkoiltu, teerimetsällä ja olemista... mukavaa elämän suuntaviivojen hahmottelua ja haaveilua. Mimmin kanssa kävin epävirallisissa toko- kokeissa elokuussa. Kokeilin voittaja- luokkaa vaikka osaa sen liikkeistä ei oltu harjoiteltu kuin pari päivää.... huonostihan se meni, mutta mukava kokemus itselle siksi, että maailma ei kaatunut, kukaan ei tullut nauramaan ja osoittelemaan. Toisaalta meni siinnä kokeessa tai sen aamun aikana jotain hyvinkin. Sitten kohta käytiin Joensuussa starttaamassa pk- jälki. Tulos oli hyvä: maasto 199, tottis 90 sij. 1/4. Sepäs vasta kokemus...
Koiramaista elämää ja elämästä yleensä