Otteita Niinan maailmasta

Tuitun kanssa käytiin tänään Liperissä. Siellä mukavan talvisessa säässä pidettiin luolakoirien metsästyskoe, tuomarina Mikko Nissinen. Ensimmäiseksi paikaksi metsästyksenjohtaja oli valinnut mukavan maapesän josta saaliskin sitten löytyi. Ennakkoon oli ajateltu, että siellä on supeja, koska niitä sieltä on perinteisesti nostettu, paikalla on myös viereisessä kellarissa usein mäyriä, joten riistaa pitäisi olla. Tullessamme paikalle totesimme että siellä on tuoreet ketun jäljet, mutta ihan emme uskoneet että se olisi pesään asti mennyt. Todettuaan luolien suuaukot, tuomari antoi luvan päästää koiran luolaan. Tuittu kävi tarkastamassa kaksi luolan suuaukkoa joista molemmat kahdesti ja jälkimmäiseen se sitten jäikin ja kohta saatin todeta mukavaa riistahaukkua maanalta :) (siellä oli myös kolmas käytetyn näköinen suuaukko, mutta siinnä oli suoraan varmaankin noin metrin pudotus alas, josta en saanut Tuittua menemään, vaikka se vaikutti olevan kaikkein mielenkiintoisin koiralle.) ja saimme...

Tänäänkin opin jotain uutta. Nimittäin täyskäännöksen. On se hyvä kun on jo peräti neljäs koira menossa jonka kanssa tämmösiä harjoitellaan niin nyt sitten vasta opin sen itse tekemään. Tai ainakin teoriassa. Meinaan jatkaa kuivaharjoittelua ilman koiraa ja sitten yhdistää tämän liikkeen koiran kanssa. Voihan olla että Mimmi ja Voittokin jämähtää ensin, että " mitä ihmettä, toihan teki sen jouhevasti, tallaamatta päälle, potkaisematta polvella päähän ja lähti vielä suoraan paluu suuntaankin eikä 30 astetta vinoon! " Kumma että tuommoisesta yksinkertaisesta asiasta on tullut ihmeellisen tanssiliike minulle. Minä aina päätän että tänään harjoitellaan käännöksiä. Sitten kun mennään seuraten niin minä rupean tutisemaan: " kohta pitää kääntyä....no joko..ei ihan...joko nyt...nyt...ei...no nyt! " ja sitten roiskasu ja potkasu koiraa päähän. Usko pois, näin se on mennyt. Ajattele jos minä menisin tanssikurssille!!! Kiitos kaverille joka näkee ongelman. Kertoo ystävällisest...

Tuittu pääsi sunnuntaina naisten töihin. Sedän koira oli ajanut ketun luolaan ja sitähän lähdettiin tohkeissaan hakemaan. Tuittu oli kyllä tohkeissaan :) Tuittu ja kettu painui suoraan peräpesään ja siellähän se pysyi. Kumma että tuommoinen pikku iiskotti pystyy pitämään tuommoisen aloillaan niin kauan että metsästäjät saavat kaivettua pesän auki ja hoidettua ketun pois päiviltä. Tuittu selvisi parilla naarmulla kuonossa ja muutamalla pienellä hampaan jäljellä. Saaliina 6 kg: uroskettu. Voiton elämä on taas hajonnut johonkin. Lattioilla on vähän vaikea liikkua ja lenkillä huudetaan ja haukutaan kun ei pää oikein mitään kestä. Itse olen parhaillaan Tampereella ja Raimo siellä raportoi kun koiria ulkoittaa samalla kun on käynyt verkoilla. Voitto parka ei kestä mitään vaan rupeaa räyhäämään ei mistään. Toista ei valitettavasti ole siunattu hyvällä hermorakenteella ja tämmöistä se sitten on. Toisaalta elkeet ovat taas sitä että tarvinnee varata hierontaan ajan. Yleensä silloin kun alkaa o...

No niin. Nyt ne on sitten päästetty. Minä joskus kun Mimmi tuli taloon, päätin että hoidan leiviskäni niin hyvin että minun EI tarvitse selitellä. Ja taas se tapahtui, nyt kahden päivän sisään ne käytetyimmät: " kyllä se kotona osaa" ja "olen minä kotona harjoitellut"! Pahus soikoon jotta ottaa arvolle! Selityksiä löytyy myös muualta: minä tämän yhden tupakan sitten... jos minä muutaman päivän polttaisin vain aamutupakan.... jos minä päivän selviäisin aamutupakan jälkeen kahdella tupakalla.... ja sinne meni taas koko aski! Roudaan puita sitten illalla... otankin yhden kuorman sitten aamulenkiltä tullessa... no korvaan ja tuon sitten illalla kolme kuormaa... (isännällä on mönkijä ja traktori, emännällä maitokärryt) Ennen lenkkiä: nyt minä venyttelen hyvin kaikki isot lihakset lenkin jälkeen... .... kylläpä tekee kahvia mieli ja tupakkaa ja venyttelen sitten muka varpaita siinnä tupakoidessa, kun jostain syystä meinaa krampata jalkapohjia... Ny nainen skarppaapa enem...

... lopettaa tupakan polton, juosta kympin ensi kesänä, olla ahkera ja mallikas työntekijä, siivota joka päivä yhden hyllyn/laatikon, kouluttaa Mimmin.... ja kouluttaa Tuitun.... kisata ensi kesänä, opettaa Mimmin kontaktit (agi) jouluun mennessä... näin tärkeimmät asiat jotka mielenpäällä pyörii. Tässä minä vain istun. No pakko rehellisyyden nimissä sanoa että kyllä minä joitakin kohtia yllä olevasta parhaillaankin työstän, enemmän tai vähemmän. Eikä nuo kohdat ole edes mitenkään aikaa vieviä. Tupakan polton lopettaminen jopa säästää sitä! Haaveilu kausi on päällä ja olisi aika siitä irrottautua! Eilen tuli puheeksi ystävän kanssa Koiran tunnetila. Aihe taisi oikeastaan lähteä liikkeelle ihan käyttöbelgi.infon keskustelu foorumin aiheen avauksesta. Muutama kaverikin tuota ilmaisua on käyttänyt, eikä siinnä mitään, en aio puuttua sen kummemmin tuohon termiin koska en siitä mitään ymmärrä. Pohditiin vain siinnä pähkäillessä että miten se ohjaajan tunnetila? Paljon näkee treenejä (sorrun...

tämä blogger on ollut jo vuoden päivät minulla avattuna ja nyt vihdoin sain muokattua sitä mieleisekseni. Harmi kun en osaa siirtää mitenkään tuolta vanhasta blogista kuvia ja tekstejä tänne. Sivupalkista löytyy kuitenkin linkki sinne. Pitää vain sen verran muistaa käydä siellä "muokkaamassa" että eivät poista sivuja. Tänne siis tarkoitus jatkaa tarinaa itsestäni. Kuinkas muuten? Toki 99% minun elämästä on pyörinyt koirien ja koiramaisten harrastusten ympärillä, mutta koska koirat on minun ja minä itse teen niitä koiramaisia juttuja niin silloinhan se on tarinaa itsestäni. Pala kerrallaan siirrän käyttämiäni linkkejä tänne, toivotaan että siihen ei mene vuotta. Ja toivottavasti löydän elämästäni muutakin tallenettavaa kuin koirat ;) niin rakkaita kun ne ovatkin