Tänäänkin opin jotain uutta. Nimittäin täyskäännöksen. On se hyvä kun on jo peräti neljäs koira menossa jonka kanssa tämmösiä harjoitellaan niin nyt sitten vasta opin sen itse tekemään. Tai ainakin teoriassa. Meinaan jatkaa kuivaharjoittelua ilman koiraa ja sitten yhdistää tämän liikkeen koiran kanssa. Voihan olla että Mimmi ja Voittokin jämähtää ensin, että "mitä ihmettä, toihan teki sen jouhevasti, tallaamatta päälle, potkaisematta polvella päähän ja lähti vielä suoraan paluu suuntaankin eikä 30 astetta vinoon!"
Kumma että tuommoisesta yksinkertaisesta asiasta on tullut ihmeellisen tanssiliike minulle. Minä aina päätän että tänään harjoitellaan käännöksiä. Sitten kun mennään seuraten niin minä rupean tutisemaan: "kohta pitää kääntyä....no joko..ei ihan...joko nyt...nyt...ei...no nyt!" ja sitten roiskasu ja potkasu koiraa päähän. Usko pois, näin se on mennyt. Ajattele jos minä menisin tanssikurssille!!!

Kiitos kaverille joka näkee ongelman. Kertoo ystävällisesti ja näyttää tarvittaessa vaikka kädestä pitäen... Koira tekee parhaansa, kun väistelee polvea tai jotta ei jää varpaat alle, mutta ohjaaja tekee kaikkensa pilatakseen hyvän yrityksen. Kehut tuntuu toki aina mukavilta, joskus joku jopa senkin tekee, mutta onpa ihan voittaja olo kun tämmöiseenkin ongelmaan saapi apua. Kiitos siitä.

Ja kiitokset, sekä ruusut tämän illan treenistä Annelle ja Riikalle <3