Siirry pääsisältöön

Hei hei mitä kuuluu..?

Tämä on ollut yli vuoden tauolla. Vuosi on ollut aika huippu nousuineen ja laskuineen. Menestystä koiraharrastuksissa ja ei niin menestystä koiraharrastuksissa. Hienoista loppuunpalamisen tunnetta, työmotivaation puutetta, upeita hetkiä vapaalla jen. Onhan noita tarinoita ja asioita tapahtunut matkalla lokakuusta 2014 tähän hetkeen.

Siellä on Mejässä VOI luokkaan nousu. Aksassa kolmosiin nousu. SPKL Sm osallistuminen jäljellä ja siellä yllättävä menestyminen ykkös tuloksella ja sijoituksella 4. Puhumattakaan monesta muusta harrasteesta sekä treenitilanteesta, järjestetystä kokeesta. Huikeasta onnittelujen määrästä.

Loppuunpalaminen tai sen läheisyys. Kun jotain tapahtuu niin että on pakko pysähtyä. Jonkun sanelemaa vai ei? Minä pysähdyin marraskuussa. Korkea kuume, tutkimuksissa todettiin myyräkuume. Siitä 5 päivää täysihoidossa kaksilla. Siitä 2 viikkoa sairaslomaa, josta lääkäri sanoi että vähintään. Minä naureskelin mielessäni jotta noinkohan? Pari päivää lepoa ja sitten töihin... Hymy hyytyi kotona, kun tajusin että oikeasti, minä en jaksa mitään. Elämä on pysähtynyttä ja sen pitääkin olla hetki. Luopua töistä, luopua kuolemattomuuden tunteesta, siitä ainoasta johon olen ollut tyytyväinen itsessäni: minä jaksan mitä vain, miten paljon tahansa ja  miten pitkään tarvitsee. Olen voimakas, terve ja mikään ulkoinen ei minua kaada (sisäinen kyllä, mutta se on oma tarina).
Mutta sainpahan lepoa. Pysähtymistä. Olemista.
Nyt olen jo aloittanut liikkumisen varovasti. Eilen monen viikon tauon jälkeen olin aksa treeneissäkin. Juoksu ei ollut niin nopeaa kuin olen tottunut, mutta kyllä se siitä. Odotan että pääsen jonnekin hiihtämään. Hölkkäämisen voisi varovaisesti aloittaa kanssa. Kipu selässä hellittää jo. Puuskutus on rajua, mutta tunteepahan elävänsä.

C: Timo Rautio


Facebook. Päätin että jos en osaa olla vähän väliä kurkkimatta sinne niin suljen koko tilin. Tiistai oli taas katastrofi. Olin sulkemassa tiliä, kunnes mietin, että löytyykö ohjelmaa jolla voi blokata tietyt sivut haluamanaan kellonaikana. Löytyi. Nyt ei ole asiaa sinne sekä tubeen oikellakoneella klo 8-18.59 välisenä aikana, minään viikonpäivänä. Kurkkasin myöhään illalla Faceen. Eipä tuolla ollut mitään tähdellistä koko päivän aikana tapahtunut. Tämän tekstin kirjoittamiseen varastin aikaa, korvaan sen illasta.




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pitkään vaivanneet asiat taitaa asettua aloilleen. Ensiksi tarvittiin kuitenkin kunnon myrsky pöläyttämään kaikki sekaisin, mutta nyt alkaa ja on alkanut siivoamisen aika. Pelottaa, mutta tunnen asioiden menevän oikein ja päättyvän juuri niin kuin pitääkin. Pää on yhtäaikaa selvä ja sekava. Asioiden kaunistelu ei auta ketään ja on sitten lopulta jo rumaakin. Totuus satuttaa mutta puhdistaa.
3 kommenttia
Lue lisää

Minä pystyn

Minulla on juupaseipäs keskustelu itseni kanssa, ryhdynkö taas pitämään blogia? Jos ryhdyn, jatkanko täällä vai perustanko uuden? Ja sitten mietin että kenelle minä kirjoitan blogia? Ehkä enemmän itselleni, mutta jos minun selviämisestä joku saa vertaistukea niin sehän kiva. Taannoin tajusin, kun taas kerran haukuin itseäni, että kuka minulle on sanonut että olen surkea ja mitään sanomaton? Enkä osaa mitään ja olen ammattitaidoton ja... sitä rataa. Kuka näin on sanonut ja saanut minut näin uskomaan? Ei varmaan kukaan muu kuin minä itse, ego tai joku vastaava. Kuka on se joka on opiskellut ensin ravitsemustyöntekijäksi, sitten tarjoilijaksi? Tehnyt tarjoilijan ja ravintolapäällikön duuneja kunnes aikuisen kokeili hakea ammattikorkekouluun. Kävi pääsykokeissa ja pääsi sisään ammatikoulupohjalla? Kuka valmistui taloushallinnon tradenomiksi? Aloitti työt kesken koulun? Opiskeli samalla kokonaan uutta ohjelmaa, sähköistä taloushallintoa? Kirjanpidon rutiineja? Sai palvella monenlaisia ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Päiväkirjasta apua tiedostamiseen.

Huomaan että blogia ei olet tullut pidettyä, mutta toisaalta, kuka sitä vaatikaan? Mutta toissa-iltana kävin mesessä aiheesta juttua ja se suorastaan pakotti kirjoittamaan tänne. Itselle muistiin jos joskus muistaisin lukea ja palauttaa mieleen. Toissa iltana ystäväni lähetti minulle mesessä linkin, josta kehkeytyi semmoinen ajatusryöppy, että piti päästä se ihan tänne purkamaan. Linkki oli tämä: https://sporttirakki.fi/2018/09/14/blogi-kun-epaonnistuminen-on-onnistuminen/ Epäonnistuminen voi olla myös hyvä kokemus silloin jos on lähtökohdat tiedossa ja tavoitteet oikealla tasolla. Kyllä mielensä saa pahoittaa mutta miten siitä pääsee yli? Tai miten onnistuu olemaan asian kanssa niin sujut että ei edes pahoita? Harrastuksesta on kuitenkin kyse, eihän ole tarkoitus olla vereslihalla joka kokeen tai kisan jälkeen? Keskustelumme liittyi siihen, että tulisi etsiä niitä hyviä asioita eikä pelkästään ruotia huonosti menneitä juttuja. On kuitenkin hyvä olla realisti. Mutta miten voi olla...
1 kommentti
Lue lisää